UUSI OSOITE

Olen aloittanut uuden blogin eri teemalla ja eri alustalla. Tervetuloa seuraamaan blogia osoitteessa:

https://www.lily.fi/blogit/salmiakkisatu/ 

<3

Forever 20

On niitä ihmisiä, jotka eivät halua juhlia omia synttäreitään ja niitä jotka haluavat. Minä rakastan kaikenlaisia juhlia ja tietysti myöskin omia synttäreitäni. 17.4. eli perjantaina oli mun synttäripäivä ja kuljin lähes koko päivän vaaleanpunainen kruunu päässä - ohikulkijoista osa ehkä vähän kummasteli, mutta en antanut sen häiritä.

Maailman poikkeustila on peruuttanut lähes kaiken ja näin en myöskään voinut juhlia synttäreitäni kuten olin suunnitellut. Onneksi synttärit on joka vuosi ja ensi vuonna voi sitten juhlia eri tavalla vaikkei tässäkään mitään vikaa ollut:

Croisantteja aamupalaksi, päivällä hierojalle, ravintolasta ruokaa ja illalla kakkua ja boolia. Ihan huikean kiva päivä. Vietin päivän poikaystäväni (ja kissan) kanssa, joten seurasta ei ollut puutetta.

Sisko ja äiti tekivät myös pienen yllärin, kun mentiin moikkaamaan heitä puistoon - ei olla tosiaan poikkeustilan aikana uskallettu tavata, mutta synttäreideni vuoksi sovittiin että tavataan ulkona ja ollaan ekstra varovaisia. Siellä odottikin skumppalasit ja herkkuja! Saatiin hetki edes viettää aikaa yhdessä.

Olen tosiaan sanonut, että täytän tänä vuonna taas kerran 20 (koska ikäkriisi) ja poikaystävä oli tarkkaan kuunnellut ja yllätti mut ostamalla nämä kynttilät kakkuun. Parasta.

xx, satu 

Tyytymätön elämään?

Se on asenteesta kiinni. No aina se ei ihan ole. Joskus asiat voivat vain olla päin v****a ja silloin on syytä tehdä jotain asian eteen. Onko elämässäsi asioita, joihin et ole tyytyväinen? Onko arki, työ, ihmissuhteet tai suhde itseesi sellaisia, ettet haluaisi minkään muuttuvan? Näitä asioita on joskus hyvä pysähtyä miettimään. Tämä aihe kiinnostaa minua nykyään paljon. Olen ymmärtänyt sen kuinka paljon voikaan vaikuttaa omaan elämäänsä. Se vaatii paljon sinnikkyyttä, eikä ole aina helppoa. Mutta ei myöskään mahdotonta.

Kuva: Eetu Lohikoski

Muistan, kun elin itse sellaista elämää, josta en juurikaan pitänyt. Elämä ja arki tuntui usein suorittamiselta ja ahdistus oli läsnä ihan liian usein. Meni aikaa ennen kuin osasin tehdä tarvittavia muutoksia. Jokainen pieni päätös ja pieni askel on kuitenkin johtanut tähän pisteeseen, että voin vihdoin todeta itselleni kuinka hyvä nyt on olla! Vaikka olen saanut paljon apua muilta, ei kukaan silti ole tehnyt puolestani asioita. Minä itse olen päätösteni ja muutosten takana. Toivoisin, että jokainen ihminen voisi olla tyytyväinen elämäänsä. Tai edes huomaisi, jos ei ole ja alkaisi tehdä tarvittavia muutoksia paremman elämän eteen. 

Kuva: Satu Louhela

Huonoja päiviä on jokaisella. Sitä ei pidä sekoittaa tyytymättömyyteen. Vaikka kaikki olisi täydellisesti, on hetkiä, päiviä, viikkojakin, että asiat eivät ole niinkuin niiden toivoisi olevan. Se on elämää. Muutostenkin keskellä voi kokea olevansa oikeassa paikassa. Ainakin näin minä koen. En esimerkiksi ole koulupaikassa, jossa haluaisin olla tai tee työtä jota haluaisin tehdä. Vielä. Olen kuitenkin menossa siihen suuntaan ja se on riittävän hyvä asia nyt. Käyn koulua loppuun, jotta pääsen etenemään johonkin oikeasti mieluisaan ja oikeaan paikkaan. Toisin sanoen ei tarvitse olla jossain asiassa valmis ollakseen tyytyväinen. :) 

Meillä kaikilla on vahvuutemme ja heikkoutemme. "Kaikki on mahdollista" ajattelutapa ei ole realistinen. Mutta hirveän moni asia on meistä itsestämme kiinni. Vaikka lähtökohdat olisivat kuinka huonot, se ei tarkoita että koko loppu elämäkin tulee menemään surkeasti. Aina voi hakea apua, tukea ja neuvoa, jos ei yksin selviä. Jos haluaa elää omannäköistä elämää ja elämää, josta nauttii, sen eteen on luultavasti tehtävä jotain. Mutta miten? Aloita heti. Tee jotain pientä ja ota pieni askel kohti unelmiesi elämää. Koska juuri tänään on oikea päivä. 

xxx

Muutama tehtävä, joilla pääsee alkuun: 

1. Listaa asiat joihin et ole tyytyväinen ja joihin kaipaisit muutosta. 

Onko esimerkiksi elämänsisällössäsi asioita, jotka kaipaisivat parantamista? Vietätkö tarpeeksi aikaa itsesi, läheisesi tai ystäviesi kanssa? Oletko tyytyväinen harrastuksiisi, työhösi, rahatilanteeseesi, terveyteesi? 

2. Käy lista läpi kohta kohdalta ja pohdi, minkä asian haluaisit muuttuvan.
Entä mitkä asiat ovat sellaisia joita ei voi muuttaa. Voiko niiden kohdalta muuttaa suhtautumistaan tai pyytää apua ulkopuolelta?

3. Mieti erilaisia ratkaisuja.
Ei kannata lähteä liikkeelle tekemällä radikaaleja muutoksia, vaan pikkuhiljaa etenemällä ja kärsivällisyydellä saa usein parhaita ja pysyviä tuloksia aikaan. Suunnitelmien tekeminen voi olla ensimmäinen askel kohti sitä elämää, jota haluat elää.

Kuva: Satu Louhela

Ps. Älä lannistu jos listasi on pitkä, ajan kanssa muutokset palkitsevat aivan varmasti.

Pps. Kannattaa myös miettiä asioita joihin on tyytyväinen. Varsinkin jos oman elämän "epäkohdat" alkavat lannistaa. Jokaisella on varmasti edes jotain asioita joista olla kiitollinen. Niitä ei kannata unohtaa.

Ihanaa viikkoa sinulle <3

xx, satu 

Yksin olemisen taito

Pitkästä aikaa!
Aihe, josta haluaisin puhua ja joka koskettaa omaa elämääni vahvasti tällä hetkellä: yksin oleminen. Keep reading. 

Olen ollut lähiaikoina paljon enemmän yksin kuin yleensä. Jotenkin se oman tilan kaipuu on ollut aivan äärettömän suuri. Helposti se oma aika jää opiskelujuttujen, erilaisten velvollisuuksien, menojen ja ihmisten tapaamisten vuoksi aika vähäiselle. Tai kokonaan pois.

Nyt olenkin opetellut ottamaan omaa aikaa, vaikka se tarkoittaisikin että täytyy sanoa joillekin asioille ei. Kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus, riippumatta siitä asuuko yksin ja kuinka kiireistä elämää viettää. Oman tilan ottaminen ei ole itsekkyyttä. Olenkin nykyään osannut kuunnella itseäni ja antanut itselleni sitä tarvitsemaani aikaa ja tilaa.
Jes, hyvä mä.

Kun yksinolosta nauttii, elämä helpottuu kummasti, sen voin sanoa. Jokainen meistä on yksin loppujen lopuksi - eikä sen tarvitse olla niin masentavaa kuin miltä se kuulostaa, hah. Yksin oleminenhan on kuitenkin aivan eri asia kuin yksinäisyys. Yksinäisyys on tunne, yksin oleminen taas ei. Yksinäisyys on niin laaja aihe, että siihen ei ole tarkoitus pureutua, eikä se tähän liitykään!

En ole aina osannut olla itseni kanssa niin kuin nyt. Olen kyllä ollut yksin ja tehnyt asioita yksikseni, mutta se on tuntunut aivan erille kuin nykyään. Ennen se tuntui todella epämukavalta ja seuraan ei hakeutunut halusta vaan enneminkin tarpeesta. Suoraan sanottuna en siis osannut olla yksin. Enkä sitä silloin edes ymmärtänyt.

Tutustuminen omaan itseensä saattaa kuulostaa vähän hörhömäiseltä ja omituiselta, mutta suosittelisin sitä kaikille. Sen avulla olen tunnistanut myöskin sen, miksi pakoilin yksin olemista. Olen todella kiitollinen itselleni, että selvitin pitkän ja kivisen tien tähän pisteeseen. Se ei ollut helppoa, mutta kaiken vaivan arvoista kyllä. Osaan arvostaa itseäni ja aikaani ihan uudella tavalla. Rinnastan yksin olemisen taidon aika vahvasti itsenäisyyteen. Koenkin olevani itsenäisempi kuin ennen. Se on hienoa.

Kaikille oma aika ja yksin oleminen ei ole niin tärkeää kuin toisille. Ja se on ihan ok. Ei kuitenkaan tarvitse olla joko tai. Ei tarvitse valita, onko aina yksin tai aina jossakin jonkun seurassa. Onneksi! Tärkeää olisi, että oppisi kuuntelemaan itseään, eikä esimerkiksi hakeutuisi seuraan vääristä syistä vaikkapa pakoillakseen tiettyjä ajatuksia ja tunteita. Tärkeää olisi myös ymmärtää, että omalla läheisellä voi olla erillainen tarve omalle tilalle. Se on hyvin yksilöllistä.

Yksin olemiseen liittyen: minua on alkanut kiinnostaa yksin matkustelu. Lähteä jonnekin kauas ihan yksinään tutustumaan maailmaan ja ihmisiin. Pärjätä ihan omillani. Vielä joskus, kunhan ensin päätän minne lähteä. Nyt taidankin lähteä kahville, ihan itseni kanssa. Heippa ja mukavaa päivää sulle!

xx, satu

2019 // yksi lause + yksi kuva / kk

2019 vuoden kuulumisia

yksi lause + yksi kuva kuukautta kohden

Tammikuussa suoritin muuton aivan yksinäni Helsingistä Ouluun.

Helmikuussa sain monien hakijoiden joukosta söpön pienen vuokrayksiön.

Maaliskuussa kävin joogaleirillä siskoni kanssa. 

Huhtikuussa lisäsin tavoitteita salitreeneihin ja bongasin kotisalilta mahtavan oven.

Toukokuussa vietin aikaa siskonlasten kanssa. 

Kesäkuussa juhlin kesää, aurinkoa ja kaverin synttäreitä.

Heinäkuussa nautin lämmöstä, festareista ja kävin reissussa Lapissa.

Elokuussa fiilikset olivat sekavat, mutta onneksi sain paljon tukea läheisiltäni.

Syyskuussa sain vihdoin syödä hattaraa huvipuistossa!

Lokakuussa elin hyvin tavallista arkea.

Marraskuun alussa juhlittiin Halloweenia, mutta muutoin kuukausi oli vähän liian kiireinen ja stressintäyteinen - onneksi se on ohi.

Joulukuu on yleensä ollut melkeinpä raskain kuukausi vuodesta, mutta tänä vuonna se olikin kaikista paras. 

xxx

Pieni yhteenveto menneestä vuodesta:

Jos jokin sana kuvaisi tätä vuotta, se olisi "muutos".  Lähes kaikki asiat ovat muuttuneet verrattuna siihen mitä oli tasan vuosi sitten ja mikä parasta: parempaan suuntaan. Mutta ei todellakaan helpoimman kautta. Vuoden aikana olen kokenut kaikenlaista - raskaitakin asioita, mutta selvinnyt ihan kaikesta. Läheiset ihmiset, niin uudet kuin vanhatkin, ovat olleet todella suuri tuki ja turva. Sen pidemmittä puheitta: kiitos vuosi 2019 - olen valmis seuraavaan vuoteen ja siitä tulee MAHTAVA!

Toivon samaa teillekin. <3

xx satu

Tällä hetkellä unelmoin auringosta ja irtokarkeista.

Teetkö koskaan tavoitteita yhdelle tai jopa kymmenelle seuraavalle vuodelle?

Kuinka sun unelmiin tai tavoitteisiin on suhtauduttu? 

Entä kuinka itse suhtauduit muiden ihmisten haaveisiin? 

Oletko miettinyt näitä kysymyksiä koskaan? 

Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska huomaan useasti törmääväni tilanteisiin, joissa joudun puolustelemaan omia haaveitani. Monesti niiden äänen sanominen on tästä syystä hankalaa. Vaatii rohkeutta, että uskaltaa edes unelmoida ja oikeasti tehdä töitä unelmiensa eteen. Siihen päälle vähättelevät kommentit eivät tunnu hyvälle. Niitä nimittäin olen joutunut kohtaamaan liiankin usein ja uskon, että niin on liian moni muukin. 

Olen kyllä päättänyt, etteivät negatiiviset suhtautumiset vaikuta omaan tekemiseeni - en varmasti luopuisi tavoitteistani muita ihmisiä miellyttääkseni. Mutta kyllä niistä silti jää osa mieleen kummittelemaan. Tulen myös miettineeksi, että kuinkahan moni on jopa luovuttanut omien tavoitteidensa suhteen, kun on tarpeeksi kauan kuunnellut kuinka "sinusta ei ole sellaiseen" tai "vaadit elämältä ihan liikoja" ja niin edelleen. Sillä kyllä jokainen tarvitsee kannustusta ulkopuolelta.

Se on jännä ilmiö, miten niin monet ihmiset vierastavat kaikkea "normaalista poikkeavaa", erilaista ja uutta. Aivan kuin olisi vain se yksi oikea polku, elämäntyyli tai tapa tehdä asioita. Pyh, ei sellaista ole. Ihminen voi unelmoida ja haaveilla just niin suuresti kuin haluaa tai sitten ei. Kaikkien oma asia. En ymmärrä miksi pitää liikaa puuttua toisten tekemisiin, ainakaan negatiivisuuden kautta. Minulle tulee sellaisista ihmisistä mieleen vain, että ovatkohan he ihan tyytyväisiä siihen omaan elämäänsä? Jos on niin kova arvostelemaan muiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, niin tuskin ihminen on kovin tyytyväinen myöskään omaansa? Minulle on ainakin se ja sama millä tyylillä asiat tehdään ja millaista elämää eletään, kunhan se ei satuta muita ja ihminen on onnellinen.

Vauhkoan tästä asiasta, sillä minulla ei ole edes mitenkään aivan överi epärealistiset unelmat. Ja silti olen saanut todella vähätteleviä ja kummastelevia kommentteja. Nämä unelmat ja suunnitelmat liittyvät aika paljon tulevaan haaveammattiini, mutta myös muihin elämän osa-alueisiin. Tiedän, etteivät asiat tapahdu itsestään ja että minun tulee tehdä paljon töitä, saavuttaakseni haluamani asiat. Ja niin minä aionkin tehdä ja yrittää täysillä, ei sitä tiedä vaikka onnistuisinkin! Tärkeintähän se on, että uskoo itseensä.

Jokaisella meistä on oikeus unelmoida tai vaihtoehtoisesti - jos niin päättää - olla unelmoimatta. Jos jokainen vain muistaisi suhtautua lempeästi muita kohtaan. Inspiroituen, uteliaasti tai edes neutraalisti. Sillä lannistaen, vähätellen tai kadehtien ei tule saavuttamaan oikeasti mitään.

Ihanaa viikkoa, yritetään harmauden keskelläkin jaksaa pitää unelmistamme kiinni <3

xx satu 

Kuinka selviytyä kaamoksesta?

Päivät lyhenevät ja aurinkoa on jo ikävä. Kaamosväsymys iskee ja vähän jopa pelottaa, paheneeko se entisestään? Onneksi on keinoja helpottaa sitä ja varautua pahimpaan pimeyteen. 

Kokosin näitä asioita ja ajatuksia ylös. Mihin asioihin kannattaa panostaa, jotta pimeys ei lamaannuttaisi kokonaan. Jatka lukemista!

RUOKA. Itse pyrin syömään 4-5 kertaa päivässä n. 3-5 tunnin välein. Tämä on toki todella yksilöllistä, mutta pointtina kuitenkin se, että syö tasaisesti, monipuolisesti ja riittävästi. Ravintolisänä talvisin miltei ehdoton on D-vitamiini, oletko jo ostanut? Muutoin tarvittavat vitamiinit kyllä saa monipuolisesta ruokavaliosta. Kannattaa pyrkiä syömään jokaisella aterialla edes vähän vihanneksia/marjoja/hedelmiä. Ja tietysti oma lempparini ympäri vuoden: smoothiet.

LEPÄÄMINEN. Jos nukut 6 tuntia yössä etkä lepää arjen keskellä tai et pidä juurikaan välipäiviä liikunnan suhteen, ajat varmasti nopeasti itsesi loppuun. Terveisin: kokemusta on! Riittävä yöuni (itselläni n. 8,5 tuntia) on erittäin tärkeää, mutta niin on myös se, että osaa levätä ja ottaa aikaa levolle kiireenkin keskellä.

LIIKUNTA JA KEHONHUOLTO. Suosittelen etsimään mieluisen tavan liikkua, ellet ole sitä jo löytänyt. Mieluinen liikunta on sellaista jota haluaa tehdä ainakin sen pari kertaa viikossa, ilman että joutuu joka kerta potkimaan itsensä ylös sohvalta. Yhtä tärkeää on myös huoltaa kehoa. Venyttely on tähän paras keino, mutta myös mm. kehon rullaus, hieronta ja saunominen kannattaa toteuttaa edes suhteellisen säännöllisesti. Jotkut puhuvat avantouinninkin puolesta, sen uskon myös huoltavan kehoa, vaikkei oma juttuni luultavasti ole koska palelen aina.

MIELEKÄS ARKI: Jos päivät ovat pelkkää suorittamista ja päälle heitetään vielä melkein kellonympäri jatkuvat pimeys - kuka siinä jaksaisi pysyä pirteänä? Pienin askelin kannattaa lähteä rakentamaan sellaista arkea, jossa on hyvä olla. Harrastukset joista saa voimaa, ihmiset jotka eivät vie liikaa energiaa ja oma aika ovat asioita, joiden miettimiseen kannattaa uhrata jatkuvasti aikaa ja puntaroida: olenko tyytyväinen tähän?

Myös pienet arjen piristykset tuovat hyvää mieltä. Vaikka eivät välttämättä yksinään autakaan. Vinkki: piristä jotain läheistäsi, se piristää taatusti samalla sua!

POSITIIVISUUS: Huono päivä, huono viikko, huono vuosi? Positiivinen asenne on ratkaisu lähes kaikkeen. Se ei meinaa sitä, että sivuutetaan huonot asiat ja pistetään tekohymy naamalle. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että asiat järjestyvät ja huonoistakin asioista voi saada itselleen jotain. Jos ei muuta niin ainakin usein oppii jotain tai ainakin osaa arvostaa hyviä asioita vieläkin enemmän. 

EI LIIKAA NAUTINTOAINEITA. Kofeiinia ja sokeria tekisi mieli tankata jatkuvasti ainakin pahimmissa väsymystiloissa. Kohtuudella nautittuna nautintoaineet ovat ihan okei, eikä näitä asioita tarvitse kokonaan kieltää. Jos osaa nauttia kohtuudella herkkuja tai alkoholia, miksi niitä ei saisi nauttia? Kunhan kohtuus ei tosiaan tarkoita koko pullollista viiniä tai joka päiväistä puolen kilon karkkipussia. Kukin tietysti tyylillään - mutta voin vannoa etteivät nämä pidemmän päälle ainakaan hyvinvointia paranna.

Kyselin myös muilta ihmisiltä miten kaamoksesta voi selviytyä ja sain vastaukseksi mm: 

- ulkona käyminen valoisan aikaan

- kirkasvalolamppu (pitäisi itse pistää testiin!)

- kynttilät ja jouluvalot

- inkiväärishotit

- mieluisa tekeminen, kuten askartelu

- huumori

- musiikin kuuntelu 

- läheiset ihmiset

- juhliminen 

Tietysti mikään aiempi asia ei välttämättä auta, jos väsymys on sietämätöntä tai tunnistaa itsessään kaamosmasennuksen oireita. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, sieltä saa oikeanlaista apua :)

Tsemppiä oikein paljon, kyllä me selvitään! <3 

xx satu 

Priorisointi

Olen lähiviikkoina miettinyt paljon asioiden priorisointia. Eli asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.

Olen liiankin usein törmännyt siihen, että ihmetellään miten jokin asia voi olla toiselle niin tärkeää, kun se ei itselle ole. Ei ymmärretä vaikkapa sitä, että joku jää mielummin pänttäämään tärkeään kokeeseen, kuin lähtee ulos pitämään hauskaa. Sen takia esimerkkinä tämä, koska itse olin ennen sellainen, joka ei tahtonut ymmärtää toisen näkemystä. En osannut ajatella, että vaikka opiskelu ei itselle ollut tärkeä asia, se oli sitä monelle muulle. 

Onneksi ajattelumaailmani on muuttunut. Nykyään pikemminkin ihailen sitä, että joku tietää mitä haluaa ja määrätietoisesti tekee töitä saavuttaakseen tuon asian. Oli kyseessä sitten unelmien opiskelu- tai työpaikka tai vaikkapa jokin saavutus - mitä se kenellekin merkitsee. On ihailtavaa, että osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja tehdä töitä itselleen merkitysellisten asioiden eteen. Kunhan ei menesty muiden kustannuksella, tietenkään. 

Ja nimenomaan se minkä kokee itselleen tärkeäksi, on se mihin pitäisi kiinnittää oma huomio, aika ja energia. Jos kouluttautuu arvostetulle alalle ja menestyy työelämässä, se ei varmasti tunnu merkitykselliselle, jos sitä tekee jonkun toisen halusta tai ulkopuolisten paineiden vuoksi. 

Itselläni tämä aihe on juurikin nyt ajankohtainen, sillä liikuntaan liittyy tällä hetkellä aika korkeat tavoitteet (puhun tästä kyllä pian lisää blogissa). Uskonkin, että se tulee vaikuttamaan paljon omaan elämääni. Joudun opettelemaan asioiden priorisoimista - karsimaan tietyistä asioista. Mutta se ei haittaa yhtään. Jos se haittaisi, tavoittelisin ihan väärää asiaa. Mielestäni se on oikein hyvä mittari sille, onko menossa oikeaan suuntaan elämässä. Jos jokin asia/ihminen tuntuu hirveältä velvollisuudelta, se ei varmaankaan ole sitä mihin oikeasti aikansa haluaa käyttää.

Mutta muistutuksena niin itselleni kuin muillekin tämä:

Kaikki me elämme omaa elämäämme. Jokaisella on ne omat tärkeät asiat, unelmat, tavoitteet ja suunnitelmat. On rohkeaa, että uskaltaa tavoitella sitä mitä haluaa, vaikka se tarkottaisi että luopuu jostakin toisesta asiasta. Minäkin haluan olla rohkea. 

Ihanaa viikkoa (ja syyslomaa, jos sulla sellainen on!) <3

- tehdään töitä itsemme ja unelmiemme eteen

xx satu

Vinkkejä lihattomaan lokakuuhun (ja elämään!)

Vielä muutama vuosi sitten söin lihaa ja ajattelin, että vaikka ehkä pärjäisinkin ilman, en haluaisi lopettaa lihan syömistä. Ja tässä sitä ollaan: en ole syönyt useaan vuoteen lihaa, olin yhden vuoden täysin vegaanina ja tällä hetkellä syön vegaanispainotteisesti (sallien itselleni välillä vaikkapa suklaan tai vuohenjuuston). 

En alkanut kasvissyöjäksi yks kaks tuosta vain. Olin ensin "fleksaaja" eli söin kasvispainotteisesti. Siitä sitten taisin jättää ensimmäisenä ruokavaliostani pois kanan ja viimeisenä naudan ja kalan. Possua en ole syönyt juuri koskaan muutoinkaan, enkä riistalihaa.

Mutta pointtini tässä kirjoituksessa on tämä: haluan kannustaa jokaista lihansyönnin vähentämiseen - jopa lopettamiseen! Ilman syyllistämistä tai paremmuuden tunnetta. 

Ymmärrän, jos muutokset eivät tunnu hyvältä. Siksi pikkuhiljaa eteneminen on usein fiksumpaa. Radikaalit muutokset eivät usein ole kovin pysyviä.

Jos muutoksia kuitenkaan ei halua tehdä ollenkaan, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Lihansyönnin vähentäminen/lopettaminen on kuitenkin askel terveellisempään, ekologisempaan ja eettisempään elämäntapaan - miksi se ei kiinnostaisi edes jollain tasolla? Ei ole kuitenkaan tarkoitus tuomita ketään. Kaikkien ruokavalio on henkilökohtainen valinta, eikä ole tarkoitus saada pahaa oloa aikaan, vaan lähinnä sitä oman ajattelutavan kyseenalaistamista. Itsekin teen sitä aika ajoin.

Haluan kuitenkin nyt jakaa vinkkejä, joiden kokisin olevan oikeasti hyödyllisiä, mikäli harkitsee eläinkunnantuotteista luopumista tai vähentämistä. Jatka lukemista!

Karsi "turhista" eläinkunnantuotteista

Mielestäni helpointa on aloittaa siitä, että miettii mitä syö välipalaksi ja olisiko niistä helppo karsia jotain pois. Esimerkiksi leivän päälle voi sen perus kinkun ja juuston tilalta valita jotain maukasta, terveellistä ja ehkä jopa halvempaa lisuketta: erilaisia levitteitä, kurkkua, salaattia, pähkinöitä, avokadoa jne.. Valintoja on lukemattomia.

Opettele maustamaan ruokia

Tottakai kasvisruoka on pahaa, jos ruokaa ei osaa maustaa (kuten minä :D). Eihän lihakaan välttämättä ole maukasta ilman marinointia tai oikeanlaisia mausteita. Opettele siis käyttämään rohkeasti mausteita tai esimerkiksi maustekastikkeita. Itse löydettyäni tomaattipyreen, olen saanut sillä tylsiin papupasta-ruokiini aivan uutta makua! Nam!!

 Kokeile eri proteiinin lähteitä 

Soijasuikaleet ovat itselleni sellainen, mitä en juurikaan käytä ruoanlaitossa. Koska kaikesta ei vain tarvitse pitää! Itse suosin mm. kidney- ja ruskeita papuja, sekä Quornia (ei täysin vegaaninen, sisältää kananmunaa) ja soijanakkeja. Kaikki tykkäävät eri asioista, joten jos olet kerran maistanut kikherneitä etkä pitänyt niistä, ei se meinaa että kaikki kasvisruoka olisi pahaa. Eihän?

Älä lannistu, jos ei heti onnistu

Lihansyönnin vähentämiseen/lopettamiseen tai jopa ihan vegaaniseen elämäntapaan ei kannata suhtautua liian vakavasti tai kiirehtien. Aikaa oppimiseen on kyllä. Toiset ehkä ottavat asiat vakavammin, mutta sinun ei tarvitse, jos se ei tunnu oikealle. Se, että edes yrittää on jo todella suuri askel josta on lupa olla ylpeä. 

Tutustu aiheeseen 

Netti on täynnä erilaisia sivustoja, facebook-ryhmiä ja muita somekanavia, joista voi löytää hyviä vinkkejä kasvisruokailuun. Kuinka leipoa vegaaninen kakku? Miten korvata kylmäsavulohi? Mitä terveysvaikutuksia kasvisruoalla oikeasti on? Kaikkeen löytyy vastaus kyllä.

Haasta joku tuttu mukaan

On paljon helpompi kokeilla uutta ruokailutapaa, jos saa tehdä sen jonkun toisen kanssa yhdessä. Haasta koko perhe syömään vaikkapa joka lauantai vain kasvisruokaa tai kokkaa itse perheellesi tai puolisollesi herkullinen kasvisruoka. Työpaikalla tai kaveripiirissä voi yhdessä kokeilla kuukauden vegaanihaastetta, tai vaikka edes viikon!

Ei muuta kuin hyvää ja ihanaa (lihatonta) lokakuuta!

xx satu 

3 asiaa minusta

Perjantai (eli mun lemppari viikonpäivä) on taas! Sen kunniaksi kepeämpää postausta, eli löysin netistä kivan "blogihaasteen" johon kukaan ei mua haastanut, mutta jonka teen silti hah. Eli 16x3 asiaa minusta:

1. 3 asiaa joista pidän...

Syksystä!

Kirjoittamisesta - varmaan oli aika vaikea arvata

Treenaamisesta

2. 3 asiaa joista en pidä...

Liian kiireisestä aikataulusta

Negatiivisuudesta

Jääkiekosta - anteeksi vain

3. 3 asiaa joita tein viime viikonloppuna...

Olin eläinoikeusjärjestön leirillä :)

Juoksin metsässä - pitkästä aikaa ja voi että oli ihanaa!

Istuin junassa

4. 3 asiaa jotka osaan...

Suunnitella asioita - kalenterit, tavoitteet jne.

Ajaa autoa - ja siis todella hyvin, sanoi muut mitä tahansa, PISTE.

Asettua muiden asemaan, eli miettiä mille toisesta tuntuu tilanteessa x

5. 3 asiaa joita en osaa...

Kokata

Lukea karttaa

Arvioida ajankäyttöä

6. 3 asiaa jotka haluaisin osata...

Käsilläseisonta - osaan tällä hetkellä pysyä käsilläseisten ehkä viisi sekuntia

Olla kärsivällisempi

Rentoutumisen taidon stressaavissakin tilanteissa

7. 3 asiaa jotka minun pitäisi tehdä...

Säästää rahaa

Hankkia talvitakki 

Lukea yks hyvä kirja loppuun

8. 3 asiaa joista stressaan...

Rahasta - liian usein ja turhaan

Tekemättömistä asioista

Kiireisestä aikataulusta

9. 3 asiaa jotka saavat minut rentoutumaan...

Hyvä seura

Koirat!

Kova treeni

10. 3 asiaa joista puhun usein...

Varmaan salijutuista - anteeksi kaikille jotka joutuu niitä kuuntelemaan

Suunnitelmista ja tulevista asioista

Mieltä vaivaavista asioista

11. 3 asiaa jotka puen mielelläni päälle...

Villapaita tai huppari 

Mukavat housut

Korkokengät tai korkeapohjaiset nilkkurit

12. 3 asiaa joita en pue päälleni...

Matalavyötäröiset housut 

Pitkä paita

Piikkikorot

13. 3 asiaa jotka haluaisin hankkia...

Pesukone - oikeesti miksi miksi miksi en saa sitä ostettua?

Oma auto - jossain vaiheessa, ei ehkä just nyt

Treenaamiseen liittyen parikin juttua, kuten vetoremmit

14. 3 asiaa joista unelmoin...

Koiran hankkimisesta

Unelmien toteutumisesta

Maailman rauhasta tottakai

15. 3 asiaa joita pelkään...

Sitä, että läheiselle (tai itselleni) sattuu jotain pahaa

Sitä, että elämä valuisi hukkaan/eläisin itselleni vääränlaista elämää johon en ole tyytyväinen

Vanhenemista

16. 3 asiaa joiden toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa...

Ensi vuoden puolella reissu Aasiaan (!!!!!)

Kehitystä treeneissä

Että läheisteni sairaudet ja muut ongelmat poistuisivat

***

Jee jee, ihanaa perjantaita jokaiselle! 

xx satu 

Uusi alku

Ristiriitainen olo. Elämä on tällä hetkellä samaan aikaan todella sekavaa ja silti niin selkeää. Olen lähipäivinä joutunut käsittelemään vaikka minkälaisia asioita, antamaan itselleni ja elämälle anteeksi ja analysoimaan tapahtuneita asioita. Ei mikään helppo juttu. Silti samaan aikaan on niin p*rkeleen hyvä olo - voiko olla?

Voi.

On niin jännä, kun olen sisäistänyt sen, ettei elämä ole joko iloista ja ihanaa tai surullista ja ankeaa. Se voi olla ja onkin sekoitus molempia. Samaan aikaan kun käyn paljon surullisia ajatuksia pääni sisällä läpi - voin myös iloita joistain toisista asioista. Pitää elämässä tasapaino.

Varmasti eniten hyvää oloa tuo luotto tulevaan. Siihen, että vaikka nyt tuntuu ajoittain pahalta, on edessä silti kaikkea suurta ja hienoa. Minulla on paljon suunnitelmia elämän eri osa-alueille ja aion tehdä kovasti töitä saavuttaakseni ne. Niin suuri osa on loppujen lopuksi kiinni vain siitä omasta tahdosta ja työstä. Haluan ja aion panostaa omien unelmieni eteen.

***

Nyt olen Helsingissä. Viikonloppuna on eläinoikeusjärjestön leiri, mutta tulin kuitenkin aiemmin Helsinkiin vähän hengähtämään ja näkemään ystäviäni. Saanpahan samalla etäisyyttä siihen omaan arkeeni, vaikka toisaalta aika nopeasti sitä arkea tuleekin ikävä.

Kun palaan kotiin, aion aloittaa uuden alun. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta tiedän, että se on se asia jota eniten tarvitsen. Lyhyesti voisin kertoa; omaan itseeni aion panostaa vieläkin enemmän kuin aiemmin. Liikunnan saralla aion aloittaa tavoitteellisemman rakennuskauden. Ja treenaamiseen liittyen minulla on myös muitakin suunnitelmia, joista aion täällä blogissa puhua myöhemmin. Reissusuunnitelmia myös olen lyönyt lukkoon ja opiskelu- ja työkuvioitakin olen saanut selkiinnettyä aivan todella paljon. Vitsit mä olen innoissani!

Haluaisin muistuttaa myös sellaisia ihmisiä, joilla on edes pieni tyytymättömyys jotain asiaa tai elämää kohtaan: tee muutoksia! Ihan oikeasti. Jos päätyy jatkamaan samaa vanhaa elämää, johon ei ole ihan tyytyväinen tai johon ns. tyytyy - se kasvattaa vain katkeruutta, kateutta muita kohtaan ja muutenkin aiheuttaa vain negatiivista energiaa. Elämä tapahtuu koko ajan ja jos kokee, että jotain puuttuu tai haluaisi saavuttaa jotain, on syytä aloittaa heti. Askel kerrallaan.

Tsemppiä, aurinkoa ja rakkautta!
xx satu 

Älä tuomitse, pliis.

Elämääni on tullut ihan uudenlainen kohtaaminen. Tuo kohtaaminen oli yllättävä, ei yhtään odotettu. Tuntuu kuin kaikki olisi muuttunut ja silti ei mikään. 

Koen olevani ihmisenä avoinmielinen. Yritän aina ajatella muiltakin, kuin siltä omalta näkökannalta. Helposti uusia asioita oivaltaessa saatan muuttaa mielipidettä jotain asiaa kohtaan, enkä pidä niistä vanhoista kiinni kynsin hampain. En tykkää kapeakatseisesta ajattelusta ja pyrin aina vain avoimempaan ja hyväksyvämpään mielentilaan. Etten tuomitsisi muita. Kehitettävää aina toki on, en ole täydellinen. 

Minua harmittaa suuresti, kun niin moni ihminen ei osaa avartaa näkemyksiään. Out of the box - ajattelu pelottaa monia ja ymmärrän kyllä. Tuttu ja turvallinen on helpompi valinta kuin tuntematon. En silti pidä siitä, että tuomitaan toisia sen takia, ettei joku ole valinnut samaa polkua, elämäntyyliä tai vaikka parisuhdemallia, jota itse noudattaa. Kammoksutaan kaikkea erilaista, oli kyse sitten vegaaniudesta tai useamman kumppanin kanssa seurustelusta. Nuo asiat ovat mielestäni henkilökohtaisia valintoja, joita pitää kunnioittaa. 

On ihana, kun huomaa ettei todellakaan ole ainoa tässä maailmassa joka ajattelee näin. On paljon vieläkin avoimempia ihmisiä kuin minä ja onneksi ihan lähipiirissäkin on avarakatseisia tyyppejä. Olen kuitenkin silti toivonut samanhenkisiä ihmisiä elämääni lisää ja kuinka ollakaan, sainkin sellaisen. Kuinka kiitollinen olenkaan.

Miellän elämäni vähän erilaisemmaksi, kuin sellainen peruskaavalla kulkeva elämä. Sekin on hyvä tapa elää, muttei tosiaankaan se ainoa oikea. Oma elämäni on täynnä asioita, joista moni varmasti kauhistuisi. Sen takia en liikaa näitä asioita jaa muille, vaikka haluaisin. Tuomituksi tuleminen on kuitenkin näin herkälle ihmiselle suuri asia. Ehkä vielä joskus olen tarpeeksi vahva kantamaan itseni ylpeydellä ja sanomaan suureen ääneen ne kipeimmätkin asiat. 

Onneksi löytyy näitä ihmisiä, jotka hyväksyvät minut ja muut sellaisina kuin ollaan - omana itsenään. Se tunne on voittamaton. Paras. Ja niin minäkin haluan saada muut tuntemaan.

xx, satu 

Syksy on uudistumisen aikaa

Kauniita värejä, pimeneviä iltoja, teetä, kynttilöitä, raikkautta. Syksy on tunnelmallista aikaa ja merkitsee ainakin itselleni uuden alkua ja inspiroitumista. Varsinkin tämän loppukesän suurten muutosten myötä syksyn uudet tuulet ovat enemmän kuin tervetulleita! 

***

Tämän syksyn suurin tavoitteeni on lisätä positiivisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Olen huomannut kuinka helposti negatiiviset asiat, ajatukset ja ihmiset syövät tajuttomasti energiaa - ihan turhaan. Haluan minimoida kaiken (turhan) negatiivisuuden elämässäni. Joskus on huonoja päiviä, eikä aina voi olla iloinen ja hyväntuulinen. Mutta aina kaikesta lopulta löytyy jotakin hyvää. Vastoinkäymisistä oppii ja vaikeudet kasvattavat ja kehittävät ihmisenä.

Joskus jotkin ihmiset ottavat enemmän kuin antavat. Jos huomaa toisen seuran ennemminkin väsyttävän, miksi ihmeessä jatkaa tuollaista haitallista ihmissuhdetta? Olen saattanut joskus huomauttaa jollekin, että tämä on ihan liian negatiivinen asioiden suhteen. Jos tämmöinen huomauttaminen asiasta ei auta, ei itseään kannata kiduttaa loputtomiin. Positiiviset ihmiset tuovat hyvää oloa elämään ja sellaisten ihmisten läsnäoloa on syytä vaalia. 

***

Toinen tavoitteeni on panostaa itseeni. Omaan henkiseen hyvinvointiin ei vain voi panostaa liikaa. Silti se usein unohtuu arjen kiireen keskellä ja yhtäkkiä huomaa olevansa aivan loppu. Minulla odottaa vino pino kirjoja liittyen henkiseen hyvinvointiin ja aion opiskella sieltä hyödyllistä tietoa, jota käyttää omassa elämässä. Suosittelisin tätä kyllä ihan kaikille! Myös kehonhuollon lisääminen on listalla ja meditoinnin opettelu kiinnostaa myös. Ehkä näistäkin tulisi osa jokapäiväistä elämää? Saa nähdä.

***

Lisäksi syksyn suunnitelmiin kuuluu ainakin reissu Helsinkiin, viikonloppuleiri, paljon treenaamista, espanjankielen opettelua ja matkakassan kerryttämistä. Tästä syksystä tulee loistava!

Ihania syyshetkiä ja inspiroitumista myös sulle. <3

xx, satu