maanantai 18. marraskuuta 2019

Tällä hetkellä unelmoin auringosta ja irtokarkeista.

Teetkö koskaan tavoitteita yhdelle tai jopa kymmenelle seuraavalle vuodelle?
Kuinka sun unelmiin tai tavoitteisiin on suhtauduttu? 
Entä kuinka itse suhtauduit muiden ihmisten haaveisiin? 
Oletko miettinyt näitä kysymyksiä koskaan? 


Halusin kirjoittaa tästä aiheesta, koska huomaan useasti törmääväni tilanteisiin, joissa joudun puolustelemaan omia haaveitani. Monesti niiden äänen sanominen on tästä syystä hankalaa. Vaatii rohkeutta, että uskaltaa edes unelmoida ja oikeasti tehdä töitä unelmiensa eteen. Siihen päälle vähättelevät kommentit eivät tunnu hyvälle. Niitä nimittäin olen joutunut kohtaamaan liiankin usein ja uskon, että niin on liian moni muukin. 

Olen kyllä päättänyt, etteivät negatiiviset suhtautumiset vaikuta omaan tekemiseeni - en varmasti luopuisi tavoitteistani muita ihmisiä miellyttääkseni. Mutta kyllä niistä silti jää osa mieleen kummittelemaan. Tulen myös miettineeksi, että kuinkahan moni on jopa luovuttanut omien tavoitteidensa suhteen, kun on tarpeeksi kauan kuunnellut kuinka "sinusta ei ole sellaiseen" tai "vaadit elämältä ihan liikoja" ja niin edelleen. Sillä kyllä jokainen tarvitsee kannustusta ulkopuolelta.


Se on jännä ilmiö, miten niin monet ihmiset vierastavat kaikkea "normaalista poikkeavaa", erilaista ja uutta. Aivan kuin olisi vain se yksi oikea polku, elämäntyyli tai tapa tehdä asioita. Pyh, ei sellaista ole. Ihminen voi unelmoida ja haaveilla just niin suuresti kuin haluaa tai sitten ei. Kaikkien oma asia. En ymmärrä miksi pitää liikaa puuttua toisten tekemisiin, ainakaan negatiivisuuden kautta. Minulle tulee sellaisista ihmisistä mieleen vain, että ovatkohan he ihan tyytyväisiä siihen omaan elämäänsä? Jos on niin kova arvostelemaan muiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, niin tuskin ihminen on kovin tyytyväinen myöskään omaansa? Minulle on ainakin se ja sama millä tyylillä asiat tehdään ja millaista elämää eletään, kunhan se ei satuta muita ja ihminen on onnellinen.


Vauhkoan tästä asiasta, sillä minulla ei ole edes mitenkään aivan överi epärealistiset unelmat. Ja silti olen saanut todella vähätteleviä ja kummastelevia kommentteja. Nämä unelmat ja suunnitelmat liittyvät aika paljon tulevaan haaveammattiini, mutta myös muihin elämän osa-alueisiin. Tiedän, etteivät asiat tapahdu itsestään ja että minun tulee tehdä paljon töitä, saavuttaakseni haluamani asiat. Ja niin minä aionkin tehdä ja yrittää täysillä, ei sitä tiedä vaikka onnistuisinkin! Tärkeintähän se on, että uskoo itseensä.

Jokaisella meistä on oikeus unelmoida tai vaihtoehtoisesti - jos niin päättää - olla unelmoimatta. Jos jokainen vain muistaisi suhtautua lempeästi muita kohtaan. Inspiroituen, uteliaasti tai edes neutraalisti. Sillä lannistaen, vähätellen tai kadehtien ei tule saavuttamaan oikeasti mitään.



Ihanaa viikkoa, yritetään harmauden keskelläkin jaksaa pitää unelmistamme kiinni <3

xx satu 

torstai 7. marraskuuta 2019

Kuinka selviytyä kaamoksesta?

Päivät lyhenevät ja aurinkoa on jo ikävä. Kaamosväsymys iskee ja vähän jopa pelottaa, paheneeko se entisestään? Onneksi on keinoja helpottaa sitä ja varautua pahimpaan pimeyteen. 

Kokosin näitä asioita ja ajatuksia ylös. Mihin asioihin kannattaa panostaa, jotta pimeys ei lamaannuttaisi kokonaan. Jatka lukemista!


RUOKA. Itse pyrin syömään 4-5 kertaa päivässä n. 3-5 tunnin välein. Tämä on toki todella yksilöllistä, mutta pointtina kuitenkin se, että syö tasaisesti, monipuolisesti ja riittävästi. Ravintolisänä talvisin miltei ehdoton on D-vitamiini, oletko jo ostanut? Muutoin tarvittavat vitamiinit kyllä saa monipuolisesta ruokavaliosta. Kannattaa pyrkiä syömään jokaisella aterialla edes vähän vihanneksia/marjoja/hedelmiä. Ja tietysti oma lempparini ympäri vuoden: smoothiet.

LEPÄÄMINEN. Jos nukut 6 tuntia yössä etkä lepää arjen keskellä tai et pidä juurikaan välipäiviä liikunnan suhteen, ajat varmasti nopeasti itsesi loppuun. Terveisin: kokemusta on! Riittävä yöuni (itselläni n. 8,5 tuntia) on erittäin tärkeää, mutta niin on myös se, että osaa levätä ja ottaa aikaa levolle kiireenkin keskellä.

LIIKUNTA JA KEHONHUOLTO. Suosittelen etsimään mieluisen tavan liikkua, ellet ole sitä jo löytänyt. Mieluinen liikunta on sellaista jota haluaa tehdä ainakin sen pari kertaa viikossa, ilman että joutuu joka kerta potkimaan itsensä ylös sohvalta. Yhtä tärkeää on myös huoltaa kehoa. Venyttely on tähän paras keino, mutta myös mm. kehon rullaus, hieronta ja saunominen kannattaa toteuttaa edes suhteellisen säännöllisesti. Jotkut puhuvat avantouinninkin puolesta, sen uskon myös huoltavan kehoa, vaikkei oma juttuni luultavasti ole koska palelen aina.




MIELEKÄS ARKI: Jos päivät ovat pelkkää suorittamista ja päälle heitetään vielä melkein kellonympäri jatkuvat pimeys - kuka siinä jaksaisi pysyä pirteänä? Pienin askelin kannattaa lähteä rakentamaan sellaista arkea, jossa on hyvä olla. Harrastukset joista saa voimaa, ihmiset jotka eivät vie liikaa energiaa ja oma aika ovat asioita, joiden miettimiseen kannattaa uhrata jatkuvasti aikaa ja puntaroida: olenko tyytyväinen tähän?

Myös pienet arjen piristykset tuovat hyvää mieltä. Vaikka eivät välttämättä yksinään autakaan. Vinkki: piristä jotain läheistäsi, se piristää taatusti samalla sua!

POSITIIVISUUS: Huono päivä, huono viikko, huono vuosi? Positiivinen asenne on ratkaisu lähes kaikkeen. Se ei meinaa sitä, että sivuutetaan huonot asiat ja pistetään tekohymy naamalle. Se tarkoittaa luottamusta siihen, että asiat järjestyvät ja huonoistakin asioista voi saada itselleen jotain. Jos ei muuta niin ainakin usein oppii jotain tai ainakin osaa arvostaa hyviä asioita vieläkin enemmän. 

EI LIIKAA NAUTINTOAINEITA. Kofeiinia ja sokeria tekisi mieli tankata jatkuvasti ainakin pahimmissa väsymystiloissa. Kohtuudella nautittuna nautintoaineet ovat ihan okei, eikä näitä asioita tarvitse kokonaan kieltää. Jos osaa nauttia kohtuudella herkkuja tai alkoholia, miksi niitä ei saisi nauttia? Kunhan kohtuus ei tosiaan tarkoita koko pullollista viiniä tai joka päiväistä puolen kilon karkkipussia. Kukin tietysti tyylillään - mutta voin vannoa etteivät nämä pidemmän päälle ainakaan hyvinvointia paranna.




Kyselin myös muilta ihmisiltä miten kaamoksesta voi selviytyä ja sain vastaukseksi mm: 

- ulkona käyminen valoisan aikaan
- kirkasvalolamppu (pitäisi itse pistää testiin!)
- kynttilät ja jouluvalot
- inkiväärishotit
- mieluisa tekeminen, kuten askartelu
- huumori
- musiikin kuuntelu 
- läheiset ihmiset
- juhliminen 

Tietysti mikään aiempi asia ei välttämättä auta, jos väsymys on sietämätöntä tai tunnistaa itsessään kaamosmasennuksen oireita. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, sieltä saa oikeanlaista apua :)


Tsemppiä oikein paljon, kyllä me selvitään! <3 
xx satu