Pitkästä aikaa!
Aihe, josta haluaisin puhua ja joka koskettaa omaa elämääni vahvasti tällä hetkellä: yksin oleminen. Keep reading.
Aihe, josta haluaisin puhua ja joka koskettaa omaa elämääni vahvasti tällä hetkellä: yksin oleminen. Keep reading.
Olen ollut lähiaikoina paljon enemmän yksin kuin yleensä. Jotenkin se oman tilan kaipuu on ollut aivan äärettömän suuri. Helposti se oma aika jää opiskelujuttujen, erilaisten velvollisuuksien, menojen ja ihmisten tapaamisten vuoksi aika vähäiselle. Tai kokonaan pois.
Nyt olenkin opetellut ottamaan omaa aikaa, vaikka se tarkoittaisikin että täytyy sanoa joillekin asioille ei. Kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus, riippumatta siitä asuuko yksin ja kuinka kiireistä elämää viettää. Oman tilan ottaminen ei ole itsekkyyttä. Olenkin nykyään osannut kuunnella itseäni ja antanut itselleni sitä tarvitsemaani aikaa ja tilaa.
Jes, hyvä mä.
Nyt olenkin opetellut ottamaan omaa aikaa, vaikka se tarkoittaisikin että täytyy sanoa joillekin asioille ei. Kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus, riippumatta siitä asuuko yksin ja kuinka kiireistä elämää viettää. Oman tilan ottaminen ei ole itsekkyyttä. Olenkin nykyään osannut kuunnella itseäni ja antanut itselleni sitä tarvitsemaani aikaa ja tilaa.
Jes, hyvä mä.
Kun yksinolosta nauttii, elämä helpottuu kummasti, sen voin sanoa. Jokainen meistä on yksin loppujen lopuksi - eikä sen tarvitse olla niin masentavaa kuin miltä se kuulostaa, hah. Yksin oleminenhan on kuitenkin aivan eri asia kuin yksinäisyys. Yksinäisyys on tunne, yksin oleminen taas ei. Yksinäisyys on niin laaja aihe, että siihen ei ole tarkoitus pureutua, eikä se tähän liitykään!
En ole aina osannut olla itseni kanssa niin kuin nyt. Olen kyllä ollut yksin ja tehnyt asioita yksikseni, mutta se on tuntunut aivan erille kuin nykyään. Ennen se tuntui todella epämukavalta ja seuraan ei hakeutunut halusta vaan enneminkin tarpeesta. Suoraan sanottuna en siis osannut olla yksin. Enkä sitä silloin edes ymmärtänyt.
Tutustuminen omaan itseensä saattaa kuulostaa vähän hörhömäiseltä ja omituiselta, mutta suosittelisin sitä kaikille. Sen avulla olen tunnistanut myöskin sen, miksi pakoilin yksin olemista. Olen todella kiitollinen itselleni, että selvitin pitkän ja kivisen tien tähän pisteeseen. Se ei ollut helppoa, mutta kaiken vaivan arvoista kyllä. Osaan arvostaa itseäni ja aikaani ihan uudella tavalla. Rinnastan yksin olemisen taidon aika vahvasti itsenäisyyteen. Koenkin olevani itsenäisempi kuin ennen. Se on hienoa.
Kaikille oma aika ja yksin oleminen ei ole niin tärkeää kuin toisille. Ja se on ihan ok. Ei kuitenkaan tarvitse olla joko tai. Ei tarvitse valita, onko aina yksin tai aina jossakin jonkun seurassa. Onneksi! Tärkeää olisi, että oppisi kuuntelemaan itseään, eikä esimerkiksi hakeutuisi seuraan vääristä syistä vaikkapa pakoillakseen tiettyjä ajatuksia ja tunteita. Tärkeää olisi myös ymmärtää, että omalla läheisellä voi olla erillainen tarve omalle tilalle. Se on hyvin yksilöllistä.
Yksin olemiseen liittyen: minua on alkanut kiinnostaa yksin matkustelu. Lähteä jonnekin kauas ihan yksinään tutustumaan maailmaan ja ihmisiin. Pärjätä ihan omillani. Vielä joskus, kunhan ensin päätän minne lähteä. Nyt taidankin lähteä kahville, ihan itseni kanssa. Heippa ja mukavaa päivää sulle!
Yksin olemiseen liittyen: minua on alkanut kiinnostaa yksin matkustelu. Lähteä jonnekin kauas ihan yksinään tutustumaan maailmaan ja ihmisiin. Pärjätä ihan omillani. Vielä joskus, kunhan ensin päätän minne lähteä. Nyt taidankin lähteä kahville, ihan itseni kanssa. Heippa ja mukavaa päivää sulle!
xx, satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti